Jos Suomi olisi mies

Oli talvinen alkukevät, kun tapasin Suomen. Suomessa oli runsaasti lunta ja ensimmäinen kohtaaminen herra Suomen kanssa oli miellyttävä. Suomi tarjosi lunta, jota näin elämässäni ensimmäisen kerran ja herra päästi liukumäkiin ja keinuihin, mikä oli lapselle parasta elämässä. Maistoin eri ruokia, tutustuin uusiin ihmisiin, pääsin kouluun ja mitä tärkeintä herra Suomi opetti minulle suomea. Toki herra Suomi teki selväksi jo hyvin varhain, että oli myös minusta itsestäni kiinni kuinka hyvin opin kieltä ja sain ystäviä. Hän teki minulle myös  selväksi, että kaiken vapauden kanssa tuli vastuu.

Herra Suomi oli mukava, ystävällinen, antelias ja oikeudenmukainen mies, joka puhui usein tasa-arvon ja koulutuksen puolesta, minne ikinä meninkään. Ala-asteella herra Suomen sanat jäivät ajoittain taka-alalle ja välillä tuntui, ettei hän pitänyt puoliani. Hän ei tuntunut pitävän puoliani erityisesti urheilullisuuteeni liittyen silloin kun hän antoi vanhempani päättää puolestani ilman, että herra Suomi oli miettinyt mikä oli minun parastani. Tuntui juuri silloin pahalta, kun hän piti kulttuurini ja uskontoni puolta minun tietämättä mikä tuo kulttuurini ja uskontoni oli. Viesti oli kuitenkin selvä, herra Suomi salli tiettyjä asioita uskonnon ja kulttuurin nimissä ja se pahoitti mieltäni.

Kulttuurin ja uskonnon varjolla asioiden kieltäminen jatkui yläasteelle mentäessä. Aikana, jolloin aloin ymmärtämään, kuka olin tai mistä tulin. Nämä sallimiset, jossa koin, että suvaitsevaisuus oli mennyt liian pitkälle eivät koskettaneet nimenomaan minua vaan muita ihmisiä ympärilläni. Yhteiskunnallisen aktiivisuuteni ja vapaaehtoistyöni myötä aloin ymmärtämään, että herra Suomi kykeni olemaan sinisilmäinen ja harhaanjohdettavissa, sillä hän oli hyväntahtoinen ja oikeudentuntoinen mies, joka halusi hyvää muille. Juuri silloin koin, että Suomen kanssa on käytävä dialogia tästä. Suomi on saatava ymmärtämään, että hyvään pyrkiminen voi tuottaa nimenomaan pahaa tai huonoja tuloksia.

Suomi on liian tärkeä, liian arvokas ja liian hyvä ollakseen totta. Hänessä on kaikki ainekset, vaikka kukaan ei täydellinen olekaan. Suomi syntyi 100 vuotta sitten ja tuon sadan vuoden aikana se on joutunut kamppailemaan useampaan kertaan selviytyäkseen. Sitä on halveksittu, sen päälle on syljetty ja kiusaamisia on ollut enemmän kuin mitä kukaan voi sietää. Sen koettelemukset ovat olleet ankaria, haasteet ovat olleet sille niin kovat, että on lähes ihme, että herra pysyy kahdella jalallaan pystyssä 100 vuoden jälkeen.

Kurdina minulla on suuri kunnioitus herra Suomea kohtaan. Suomi varmasti tietää, että kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Ollessaan nuori Suomi joutui taistelemaan säilyttääkseen suvereniteettinsa. Kurdistan on joutunut taistelemaan olemassaolostaan. Se ei ole nähnyt itsenäisyyden päivää, mutta tietää mitä se on, kun ei ole itsenäinen. Suomi oli kiltti ja vieraanvarainen kun antoi minulle toisen kotimaani. Herra Suomea saan kiittää siitä, että saan olla vapaa ja saavuttaa sitä mitä haluan. Ottamatta keltään pois.

Suomi on esimerkillinen mies, joka tarjoaa turvaa ja rauhaa. Vaikka hän ajoittain onkin sisäänpäin kääntynyt eikä osaa kehua itseään, totuus on, että harva vetää hänelle vertoja. Jos Suomi olisi mies, naisin hänet. Se on herra Suomi, jos joku, jonka kanssa on hyvä tulevaisuutta rakentaa. Onnittelen herra Suomi sinua ja kiitän sinua nöyrästi. Pidä mielessä, että maailma puhuu sinusta. Samaan aikaan kun se kadehtii sinua. 

SeSo
Kokoomus Helsinki

Olen Lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija sekä valtiotieteiden maisteri. Olen lisäksi Helsingin kaupungin varavaltuutettu (kok).

Lisätietoja minusta kotisivultani: seidasohrabi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu