Kurdikysymys on tukala Yhdysvalloille

Ketkä osasivat ennakoida Katalonian tai Kurdistanin autonomisen alueen (KRG) kansanäänestystä itsenäisyydestä? Varmasti harva. Ottamatta sen enempää esille Kataloniaa, josta minulla ei ole hirveästi asiantuntemusta, painotan, että näistä kahdesta K:sta merkittävin on Kurdistanin tilanne. Ei sen vuoksi, että se on minulle läheinen ja osa historiaani, vaan nimenomaan sen vuoksi, että se on geo- ja ulkopoliittisesti sekä kansainvälisesti vaikuttavampi. Alueen tilanne ja tapahtumat vaikuttavat tuntuvammin Suomessa ja koko Euroopassa kuin pienen kansainvälisesti ei niin merkittävän Katalonian. Vaikka Katalonia on Suomea lähempänä ja isompi kysymys Euroopan unionille, on Kurdistanin tilanne mittakaavaltaan laajempi kysymys. Kurdistan kysymys kiinnostaa niin neljää naapurimaata Irakia, Irania, Turkkia ja Syyriaa kuin myös Venäjää, Israelia, Yhdysvaltoja ja Euroopan Unionia.

Aikaisemmin tällä viikolla Irakin joukot yhteistyössä shiamilitian Hashdi Al-Shaabin (The Popular Mobilization Forces) kanssa tunkeutuivat kurdien asuttamalle maaperälle pohjoisessa. Ensimmäisenä kohteena oli vallata öljyrikas Kirkukin kaupunki takaisin. Kirkukin alue on niin öljyvoittoista, että sen öljyn tuotto koostuu ½ koko Irakin öljystä. 6 % koko maailman öljystä. Kirkukin alue ei ole ainoa kaupunki, jota Irakin joukot ovat pyrkineet valtaamaan takaisin kurdeilta. Iranin islamilaisen valtion tukemat joukot ovat koettaneet myös saada hallintaansa lähes koko Kurdistanin autonomisen alueen eteläisimmät osat. Kaikki ne alueet, jotka eivät virallisesti ole osa Kurdistanin autonomista aluetta. Kurdistanin autonomiseen alueeseen (KRG) kuuluu n.60 % koko hallittavasta alueesta. Irakin joukot ja shiamilitiat ovat pyrkineet valtaamaan takaisin juuri nämä loput 40 %. Nämä alueet eivät kuulu virallisesti KRG alaisuuteen, vaikka kurdit ovat niitä hallinneet kukistettuaan isiksen vuosien taistelun jälkeen.

Irakin pääministeri Haider Al-Abadi on suostunut jatkamaan dialogia ja neuvotteluja Kurdistanin autonomisen alueen kanssa. Irak on vetänyt joukkojaan alueelta samalla kun alueen asukkaat ovat nousseet vastarintaan. Näyttää siltä, että tärkeitä puheluita on käyty ja ehtoja saneltu puolin ja toisin. Ei vain näiden kahden osapuolen kesken, vaan myös Yhdysvaltain, jolle tilanne on kimurantti. Irakin joukot tunkeutuivat kurdienemmistöisille alueille Yhdysvaltain tarjoamilla aseilla, joita on annettu isistä vastaan taistelemiseksi, ei kurdeja. Aikaisemmin tällä viikolla Donald Trump totesi, että Yhdysvalloilla on hyvät suhteet arabien ja kurdien kanssa ja ettei se aio pitää kummankaan puolia.

Mikäli Yhdysvallat päättää ottaa puolueettoman kannan tilanteessa, jossa konflikti eskaloituisi sodaksi Irakin ja Kurdistanin autonomisen alueen välillä, antaa tämä vihreää valoa Iranin islamilaiselle valtiolle levittää valtaansa Lähi-idässä. Iranilla ja Yhdysvalloilla ei ole hyvät suhteet ja kurdikysymys on selvästi tukala kysymys Yhdysvalloille. On vaikea uskoa, etteikö Yhdysvallat joutuisi ottamaan kantaa Irakin tilanteeseen mikäli tilanne pahenisi. Aikooko Yhdysvallat pitää Iranin nukkehallituksen Irakin puolia vai kurdien, jolla ei ole suvereniteettia? Irakin tukeminen antaisi vihreää valoa Iranille. Kurdien tukeminen saisi Nato-Turkin älähtämään.

Iso-Britannian ja Ranskan vuonna 1916 solmima Sykes-Picot etupiirisopimus ei vain piirtänyt rajoja viivoittimella, vaan myös julisti Kurdistanin valtion synnyn kuolemaan. Jakamalla kurdien maa neljän valtion kesken, teki oman maan puolesta taistelemisesta lähes mahdotonta. Kansainvälisissä suhteissa lähdetään aina valtio-käsitteestä. Vaikka olisit kuinka vahva kansa, ilman valtiota, olet kuin roiske kartalla.

Tämän todettuani, en kuitenkaan halua antaa epätoivoista viestiä. Kuka tahansa, joka luovuttaa, uhriutuu tai vaipuu epätoivoon ei onnistu tavoitteissaan. Kurdistan ja kurdit eivät aio vaipua epätoivoon. Emme voi murehtia sitä mitä ei ole vielä tapahtunut ja sitä mitä emme vielä tiedä. Kun muistamme isänmaatamme ja pidämme päämme kylmänä, pääsemme pidemmälle kuin haukkumalla toisiamme ja vaipumalla negatiivisuuteen. Tämä koskee myös Suomen kansaa.

Alueen asukkaat eivät aio luovuttaa kaupunkeja, jonka vapauttamiseksi isiksen kynsistä meni vuosia. Vastarintaliike on kasvanut. Ihmiset ympäri Kurdistania eivät suostu orjuutettavaksi jälleen, kuten peshmergojen komentaja Kamal Kirkuki totesi. Komentajan mukaan kaupunki aikoo estää tunkeutujat. Kansanäänestys oli viesti ja tuo viesti aiotaan viedä maaliin.

 

Seida Sohrabi

Turun yliopiston poliittisen historian maisteriopiskelija

SeSo
Kokoomus Helsinki

Olen Lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija sekä valtiotieteiden maisteri. Olen lisäksi Helsingin kaupungin varavaltuutettu (kok).

Lisätietoja minusta kotisivultani: seidasohrabi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu