*

Seida Sohrabi Radikalismi ei palvele ketään

Kurdikysymys on tukala Yhdysvalloille

Ketkä osasivat ennakoida Katalonian tai Kurdistanin autonomisen alueen (KRG) kansanäänestystä itsenäisyydestä? Varmasti harva. Ottamatta sen enempää esille Kataloniaa, josta minulla ei ole hirveästi asiantuntemusta, painotan, että näistä kahdesta K:sta merkittävin on Kurdistanin tilanne. Ei sen vuoksi, että se on minulle läheinen ja osa historiaani, vaan nimenomaan sen vuoksi, että se on geo- ja ulkopoliittisesti sekä kansainvälisesti vaikuttavampi. Alueen tilanne ja tapahtumat vaikuttavat tuntuvammin Suomessa ja koko Euroopassa kuin pienen kansainvälisesti ei niin merkittävän Katalonian. Vaikka Katalonia on Suomea lähempänä ja isompi kysymys Euroopan unionille, on Kurdistanin tilanne mittakaavaltaan laajempi kysymys. Kurdistan kysymys kiinnostaa niin neljää naapurimaata Irakia, Irania, Turkkia ja Syyriaa kuin myös Venäjää, Israelia, Yhdysvaltoja ja Euroopan Unionia.

Aikaisemmin tällä viikolla Irakin joukot yhteistyössä shiamilitian Hashdi Al-Shaabin (The Popular Mobilization Forces) kanssa tunkeutuivat kurdien asuttamalle maaperälle pohjoisessa. Ensimmäisenä kohteena oli vallata öljyrikas Kirkukin kaupunki takaisin. Kirkukin alue on niin öljyvoittoista, että sen öljyn tuotto koostuu ½ koko Irakin öljystä. 6 % koko maailman öljystä. Kirkukin alue ei ole ainoa kaupunki, jota Irakin joukot ovat pyrkineet valtaamaan takaisin kurdeilta. Iranin islamilaisen valtion tukemat joukot ovat koettaneet myös saada hallintaansa lähes koko Kurdistanin autonomisen alueen eteläisimmät osat. Kaikki ne alueet, jotka eivät virallisesti ole osa Kurdistanin autonomista aluetta. Kurdistanin autonomiseen alueeseen (KRG) kuuluu n.60 % koko hallittavasta alueesta. Irakin joukot ja shiamilitiat ovat pyrkineet valtaamaan takaisin juuri nämä loput 40 %. Nämä alueet eivät kuulu virallisesti KRG alaisuuteen, vaikka kurdit ovat niitä hallinneet kukistettuaan isiksen vuosien taistelun jälkeen.

Irakin pääministeri Haider Al-Abadi on suostunut jatkamaan dialogia ja neuvotteluja Kurdistanin autonomisen alueen kanssa. Irak on vetänyt joukkojaan alueelta samalla kun alueen asukkaat ovat nousseet vastarintaan. Näyttää siltä, että tärkeitä puheluita on käyty ja ehtoja saneltu puolin ja toisin. Ei vain näiden kahden osapuolen kesken, vaan myös Yhdysvaltain, jolle tilanne on kimurantti. Irakin joukot tunkeutuivat kurdienemmistöisille alueille Yhdysvaltain tarjoamilla aseilla, joita on annettu isistä vastaan taistelemiseksi, ei kurdeja. Aikaisemmin tällä viikolla Donald Trump totesi, että Yhdysvalloilla on hyvät suhteet arabien ja kurdien kanssa ja ettei se aio pitää kummankaan puolia.

Mikäli Yhdysvallat päättää ottaa puolueettoman kannan tilanteessa, jossa konflikti eskaloituisi sodaksi Irakin ja Kurdistanin autonomisen alueen välillä, antaa tämä vihreää valoa Iranin islamilaiselle valtiolle levittää valtaansa Lähi-idässä. Iranilla ja Yhdysvalloilla ei ole hyvät suhteet ja kurdikysymys on selvästi tukala kysymys Yhdysvalloille. On vaikea uskoa, etteikö Yhdysvallat joutuisi ottamaan kantaa Irakin tilanteeseen mikäli tilanne pahenisi. Aikooko Yhdysvallat pitää Iranin nukkehallituksen Irakin puolia vai kurdien, jolla ei ole suvereniteettia? Irakin tukeminen antaisi vihreää valoa Iranille. Kurdien tukeminen saisi Nato-Turkin älähtämään.

Iso-Britannian ja Ranskan vuonna 1916 solmima Sykes-Picot etupiirisopimus ei vain piirtänyt rajoja viivoittimella, vaan myös julisti Kurdistanin valtion synnyn kuolemaan. Jakamalla kurdien maa neljän valtion kesken, teki oman maan puolesta taistelemisesta lähes mahdotonta. Kansainvälisissä suhteissa lähdetään aina valtio-käsitteestä. Vaikka olisit kuinka vahva kansa, ilman valtiota, olet kuin roiske kartalla.

Tämän todettuani, en kuitenkaan halua antaa epätoivoista viestiä. Kuka tahansa, joka luovuttaa, uhriutuu tai vaipuu epätoivoon ei onnistu tavoitteissaan. Kurdistan ja kurdit eivät aio vaipua epätoivoon. Emme voi murehtia sitä mitä ei ole vielä tapahtunut ja sitä mitä emme vielä tiedä. Kun muistamme isänmaatamme ja pidämme päämme kylmänä, pääsemme pidemmälle kuin haukkumalla toisiamme ja vaipumalla negatiivisuuteen. Tämä koskee myös Suomen kansaa.

Alueen asukkaat eivät aio luovuttaa kaupunkeja, jonka vapauttamiseksi isiksen kynsistä meni vuosia. Vastarintaliike on kasvanut. Ihmiset ympäri Kurdistania eivät suostu orjuutettavaksi jälleen, kuten peshmergojen komentaja Kamal Kirkuki totesi. Komentajan mukaan kaupunki aikoo estää tunkeutujat. Kansanäänestys oli viesti ja tuo viesti aiotaan viedä maaliin.

 

Seida Sohrabi

Turun yliopiston poliittisen historian maisteriopiskelija

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Hieno kirjoitus. Kurdien tilanne suurvaltapolitiikan keskellä on koskettava, ja heidän urheutensa on tehnyt minuun vaikutuksen. Kun haluamme oikeutta, petymme usein. Mutta niin kauan kuin tavallinen ihminen kirjoittaa totta, se herättää toivoa siitä, että ihminen itse on vielä arvokas.

Tilanne on vaikea. Turkki liukuu kohti asetelmaa Syyria-Venäjä-Iran, ja sen lisäksi Yhdysvallat käy kauppaa Syyrian ja Pohjois-Korean suhteen. Kylmästi ajatellen suurvalloille Kirkukin öljylähteet ovat tärkeitä, eivät asukkaat, olivat he keitä hyvänsä. Pintasuvaitsevainen EU on Turkin edessä linkussa, koska pakolaisongelma. Kurdien asema on paha. Kyyninen ajatus on, että kurdit auttoivat lyömään ISIS-järjestön ja kun työ on tehty, kurdi saa mennä.

Toivotaan parasta. Sen tiedän, että suurvalta ei ole koskaan eikä missään hyvän hyvyyttään. Jos se jossain on, se on siellä siksi, että se on suurvalta. Esimerkiksi maailman merillä tarvitaan kaupankäynnin vuoksi Freedon of Navigation eikä mitään rakettimiehiä. Siksi sotia käydään.

Näiden energiaan ja kaupankäyntiin liittyvien asioiden takia lapset kuolevat. Oikeaa ulkopoliittista näkökykyä on harvoilla. Yleensä suomalaispoliitikot ovat sisäpoliittisia diletantteja, muutamaa harvaa (esim. presidentti) lukuunottamatta.

Kaiken pahan keskellä ainoa voima on juuri tuo toivo ja lujuus, jota kurdit ovat vuosia osoittaneet. Poliittinen ratkaisu täytyy kuitenkin hakea jollain kaupalla sopivassa tilanteessa.

Käyttäjän SeSo kuva
Seida Sohrabi

Kiitos! Tosiasioiden tunnustaminen on tilaisuus oppia ja ajaa tavoitteita. Kurdit ovat taistelleet niin Syyriassa kuin Irakissakin vuosia ja onnistuneet valtaaman takaisin isisksen merkittäviä tukikohtia, mm.Raqqa, Kirkuk ja Mosul. Selvää on, että kurdit käyttävät isiksen vastaista taistelua hyödykseen ajaakseen itsenäistymistä. He ovat tärkeä liittollainen isiksen vastaisessa taistelussa ja tämä on kortti, jota kurdit pyrkivät käyttämään hyödykseen. Hyvä niin! On korkea aika lopettaa olemasta Lähi-idän mallioppilas suojellakseen meille kaikille tärkeitä arvoja: Vapautta ja veljeyttä.

Milli Maja

Kyllä kurdit ovat ansainneet oman valtionsa. On jotenkin törkeää että alueen alkuperäisväestö ei voi hyödyntää alueen rikkauksia oman yhteiskuntansa kehittämiseen. Mutta nämä itsenäistymiskysymykset ovat joskus kiinni oikeasta hetkestä ja vähän onneakin tarvitaan. Kurdeilla saattaisi tällä hetkellä olla mahdollisuus toteuttaa haaveensa. Syyria ja Irak ovat heikossa hapessa. Toivotetaan Onnea Kurdistanille.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kurdikysymys USAlle on kuten Katalonia EUlle.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Tunnen syvää kunnioitusta kurdeja kohtaan siitä esimerkillisestä taistelutahdosta ja uhrautumisesta mitä he ovat kansakuntana tehneet maansa ja vapautensa eteen. He todellakin ansaitsisivat tunnustuksen omalle maalleen ja itsenäisyydelleen. Ja uskon että monet suomalaiset historiansa tuntien tuntevat kanssani samoin.

Toivotan onnea ja menestystä niin kurdeille kansakuntana kuin myös sinulle Seida omalta osaltasi työssäsi tämän unelman eteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset