*

Seida Sohrabi Radikalismi ei palvele ketään

Kurdistanilla on neljä kiveä kengässä – kaikki eri kokoa

Kymmenet miljoonat kurdit ympäri maailmaa seurasivat tarkkaavaisina, innostuneina ja epäuskoisina Etelä-Kurdistanissa 25.9.2017 pidettyä kansanäänestystä, jossa kysyttiin alueen väestöltä kantaa irtautumisesta Irakista. Yli kolme miljoonaa ääntä annettiin. Vain 7 % äänestäjistä oli irtautumista vastaan. Kurdistanin autonominen alue ei olisi pitänyt kansanäänestystä, mikäli se olisi aidosti pitänyt tulosta epäselvänä. Selvää oli, että suurin osa alueen väestöstä tulisi äänestämään itsenäisyyden puolesta.

Kurdit ovat saaneet kärsiä hyvin paljon historiansa aikana. Taustalla on ollut huonoa onnea, mutta myös poliittista osaamattomuutta. Aikoinaan 1900-luvun alussa, kun Lähi-itään piirrettiin uusia rajoja, Kurdistanin syntyminen jätettiin taka-alalle. Rajat vedettiin ottamatta huomioon kansallisia ja uskonnollisia rajoja. Esimerkiksi Irak on klaani- ja uskontokeskeinen keinotekoinen valtio. Se on tuomittu alusta alkaen epäonnistumaan. Ristiriidat ja katkeruus juontavat juurensa pidemmälle kuin diktaattori Saddam Husseinin hallintoaikaan.

Syyriassa taas on ollut pitkään sisällissota, maasta on paennut miljoonia kansalaisia. Syyriassa on vähiten kurdeja neljästä isäntävaltiosta, joita kurdit Lähi-idässä asuttavat. Kurdit ovat niin Syyrian, Irakin, Iranin kuin Turkin suurin vähemmistökansa.

Määrällisesti kurdeja on eniten Turkissa, n.15 miljoonaa. Toiseksi eniten Iranissa. Irakissa on kolmanneksi eniten kurdeja. Turkille Kurdistanin pitämä kansanäänestys irtautumisesta Irakista on kaikkein vakavin kysymys. Turkin pahamaineinen presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut Kurdistanin autonomista aluetta jopa sotilastoimilla, mikäli kurdit eivät peruuta itsenäistymispyrkimyksiään. Vaakalaudalla on Erdoganin mukaan alueen rauha ja Turkin turvallisuus. Erdogan on todennut, että hänen harkinnassa olevat toimet voivat nälkiinnyttää kurdit ja että Turkki voi yllättää minä yönä tahansa. Hänen mukaansa Turkki ei ole rajalla turhaan. Viesti on selvä ja ultimaatumi on annettu. Se kuinka tosissaan Turkki on hyökkäämään kurdien (huom. Irakin kansalaisten) kimppuun on toinen kysymys.

Irakin shiiahallinnon hyökkääminen Kurdistaniin on epätodennäköistä. Irakin sotilaallinen valmius on heikko, maassa on uskontojen ja lahkojen välisiä kiistoja ja valtio on riippuvainen ulkopuolisesta humanitaarisesta ja sotilaallisesta avusta. Kurdistaniin hyökkääminen ei edesauta Irakin jo huonoa tilannetta. Puhumattakaan siitä, että hyökkäys nähdään omien kansalaisten hengen vaarantamisena, jota ei katsota kansainvälisissä piireissä hyvällä. Valtion tärkein tehtävä on pitää huolta omista kansalaisistaan. Irakin hyökkääminen pohjoiseen on viimeisiä asioita, joita kansainvälinen yhteisö haluaa nähdä jo muutenkin tukalassa tilanteessa.

Kurdistanin mahdollinen itsenäiseksi itsensä julistaminen ei tapahdu vielä tänä vuonna, mutta ehkä jo lähivuosina. Matka itsenäisyyteen tulee olemaan kivinen ja selvää on, että kolme suurinta isäntämaata tulee tekemään kaikkensa itsenäisyyden estämiseksi. Turkki on isoin kivi kengässä. Sillä on eniten menetettävää, mikäli Kurdistan, joka on hyvissä väleissä Israelin kanssa, julistautuu itsenäiseksi. Itsenäisyysjulistus vaatii muiden maiden Kurdistanin tunnustamista, sotilaallisia valmiuksia, omavaraisuutta, yhtenäisyyttä ja hyvin paljon ulkopuolista tukea. Kurdistanin on valmistauduttava pitkään selviytymisjaksoon. Alueen muut maat eivät hevin hyvällä katso uuden valtion syntymistä ja pyrkivät horjuttamaan nuoren valtion olemassaoloa.

Kurdistanin pitämän kansanäänestyksen ajankohta ei ollut sattumanvarainen. Irak on hauras ja lahko- ja uskontokiistoihin tukehtuva valtio, joka on Iranin hallituksen käsinukke. Irak ei pärjää ilman peshmergajoukkoja ISIS:n barbaarijoukkoja vastaan. Ja juuri tuon väkivaltaisen liikkeen olemassaolon vuoksi kurdit ovat valinneet tämän ajankohdan kansanäänestyksen pitämiselle. He tekevät itsestään korvaamattomia taistelussa ISIS:tä vastaan, sillä kurdien taistelukyvyn heikentäminen vaikuttaa negatiivisesti alueen jo muutenkin kriittiseen tilanteeseen. Siten Kurdistaniin hyökkääminen ei ole tarkoituksenmukaista, mikäli liittoutuneet haluavat kitkeä ääri-islamia ja muita uhkia, joilla on kansainväliset seuraukset. Kurdit nähdään korvaamattomina ja tätä Kurdistan käyttää hyödykseen. Kurdien liiallinen härnääminen tulee luomaan epävakautta.

Mikäli Kurdistaniin hyökätään ovat alueen isäntämaiden muut kurdit valmiita taistelemaan Irakin kurdien hyväksi. Pohjois-Irakissa on jo nyt muiden isäntämaiden kurdien taistelijoita. Samaan aikaan kun kurdit yrittävät tavoittaa itsenäisyyttä, Iran seisoo Bagdadin rinnalla. Tässä epävarmassa ja epävakaassa tilanteessa varmaa on, että jos jotkut Kurdistaniin hyökkäisivät, olisivat ne Turkki ja Iran.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Kurdit ovat alueen toimijoista ainoita täysipäisiä. Toivotan itsenäistymishankkeelle myös hieman onnea, sen olette ansainneet.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kurdit äänesti itsenäisyydestä, krimiläiset liittymisestä Venäjään. En ole vielä löytänyt Putinin kommentteja aiheesta. Onko hän äänestysten suhteen johdonmukainen ?

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Itsenäisyyshanke voi toteutua ainoastaan saamalla sille USA:n hyväksyntä, johon Israelin avustuksella pitäisi erityisesti panostaa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Sinällään Irakin ei tarvitse ryhtyä sotatoimiin, kunhan laittaa rajan kiinni tai ylipäätään estää kauttakulun niin Kurdistan on sitten aika sumpussa. Vai oliko jotain erityistä ajatusta, miten Kurdistan voisi sellaisessa tilanteessa selvitä hengissä? Salakuljetuksella?

Itsenäistymisen kannalta ainoa mahdollisuus on, että Irakin hallintoon saadaan erinomaiset suhteet ja kauttakulkusopimus. Sellaista voi olla vaikea saavuttaa yksipuolisilla julistuksilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset