Lähi-itään syntynee uusi valtio – Kurdistan

Valtamediassa on uutisoitu hyvin vähän Etelä-Kurdistanissa maanantaina 25.9.2017 pidettävästä kansanäänestyksestä. Panoksena on itsenäisyys. Silloin alueen kansalaisilta kysytään haluavatko nämä pysyä osana Irakia vai irtautua ja muodostaa itsenäinen Kurdistanin valtio.

Irak, Iran, Syyria ja Turkki, Kurdistanin tulevat naapurit vastustavat itsenäistymispyrkimyksiä. EU ja Yhdysvallat taas kokevat, että ajankohta kansanäänestykselle on huono, varsinkin kun taistelu ISIS:tä vastaan on vielä päällä. Iranin, Turkin ja Syyrian vastustuksen takana piilee se tosiasia, että mailla on isot kurdivähemmistöt maissaan. Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Jos yksi alue Kurdistanista pääsisi itsenäistymään, antaisi se naapurimaissa asuville kurdeille väärän ja vaarallisen signaalin – itsenäistyminen on mahdollista myös muualla Kurdistanissa kuin vain Irakin hallinnoimalla kurdialueella.  Tällainen ajattelu nähdään hyvin ongelmallisena ja toiveet pyritään tyrehdyttämään jo ennen kuin ne pääsevät valloilleen. Ja tässä Irakin kurdialue aiheuttaa päänsärkyä alueen muille maille.

Yhdysvallat ja EU, jonka linjaa Suomi edustaa, näkevät, että ajankohta on huono. Kurdistanissa oli tarkoitus pitää kansanäänestys itsenäisyydestä jo vuonna 2014, mutta koska taistelut ISIS:iä vastaan olivat parhaimmillaan, Kurdistanin itsehallintoalue (KRG- Kurdistan Regional Government) päätti perua aikeensa.  Kansanäänestystä on siirretty useaan kertaan. Nyt kurdit Kurdistanissa ja diasporassa odottavat jännittyneinä 25. päivää syyskuuta, jolloin on tarkoitus äänestää Pohjois-Irakin tulevaisuudesta. Alue kattaa lähes viidenneksen Irakin pinta-alasta.

Irak on kovan paineen alla. Sillä on pohjoisessa alue, joka pyrkii irtautumaan Irakista. Irakin parlamentti äänesti jo viime viikolla itsenäistymispyrkimyksiä vastaan. Irakin valtion mukaan Kurdistanin itsenäistymispyrkimykset ovat uhka Irakin itsenäisyydelle ja se on vastoin perustuslakia. Ongelmalliseksi äänestyksen tekee myös se, että myös Kirkukin öljyvauras alue on yksi äänestäjäalueista. Irakin hallinto on päättänyt panna toimeen kaikki mahdolliset toimenpiteet Kurdistanin itsenäisyyden estämiseksi.

Irak on toistuvasti ilmaissut kuinka Kurdistanin itsehallintoalueen äänestys on uhka alueen vakaudelle ja rauhalle. Irakin mukaan itsenäistymispyrkimyksestä voi seurata vakavia seuraamuksia. Kurdistanin itsehallintoalue taas on useaan kertaan ilmaissut, että alue on ollut jo pitkään rauhaton ja epävakaa ja että se on pyrkinyt olemaan mukana Irakin vakauttamisessa tuloksetta. Kurdistanin mukaan kurdit ovat antaneet Irakille jo 14 vuoden ajan tilaisuuden edustaa kaikkia irakilaisia myös kurdeja tuloksetta. Kurdien mukaan Irakin yksi suurimmista ongelmista on sunnien ja shiiojen vuosia jatkuneet kiistat ja verenvuodatukset, johon kurdit eivät halua ottaa osaa.

Kurdistanin itsehallinnon presidentti Masoud Barzani on painottanut voimakkaasti ulkoisista paineista ja pyrkimyksistä huolimatta, että Kurdistanin alue tulee pitämään kansanäänestyksen irtautumisestaan Irakista. Panokset ovat kovat ja uhka vaanii. Kansanäänestyksen tulos ja pitäminen vaikuttaa niin koko Lähi-itään kuin myös kansainvälisiin suhteisiin. Masoud Barzani on todennut, että Kurdistan on valmis siirtämään kansanäänestyksen päivämäärää vain, mikäli kansainvälisellä yhteisöllä on antaa parempia vaihtoehtoja. Kuitenkaan vaihtoehtoja ei ole annettu.

Laajasta vastustuksesta ja painostuksesta huolimatta maailmasta löytyy yksi valtio, joka tukee Kurdistanin itsenäistymistä julkisesti ja se on Israel. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu totesi jo aikaisemmin tässä kuussa, että Israel tukee Kurdistanin itsenäistymispyrkimyksiä. Juutalaisilla ja kurdeilla on paljon yhteistä; vahva isänmaallisuus, laajat diasporat ympäri maailmaa etnisistä vainoista ja kansanmurhista johtuen ja pragmaattinen lähestyminen uskontoon. Puhumattakaan siitä tosiasiasta, että kurdeilla ja juutalaisilla on prosentuaalisesti maailman suurimmat naispuoliset taistelijat. Kurdit eivät perinteisesti näe mitään ongelmaa naispuolisissa isänmaan puolustajissa ja taistelijat ovatkin tulleet tunnetuiksi niin valtamediassa kuin viholliselle.

Tapahtui seuraavina viikkoina mitä tahansa, varmaa on, että kurdit eivät tule perääntymään aikomuksissaan. Tilaisuutta on odotettu jo vuosikymmeniä ja päivä on hyvin merkittävä kaikille maailman kurdeille, joita on arvioiden mukaan n.30–40 miljoonaa. Hyvin todennäköistä on, että naapurimaat ryhtyvät toimiin estääkseen Kurdistanin itsenäistymisaikeet, jopa sotatoimin. Kurdit tietävät näistä uhkista ja vastustus ei ole uutta heille kuten ei mahdollinen sota, jota pyritään välttämään loppuun asti.

Se mitä historiasta voi oppia, jos jotakin, on se, että loppujen lopuksi jokainen kansa vastaa itsestään. Jokainen kansa on oman elämänsä seppä. Sympatiaa on helppo saada, mutta itsenäisyyttä ei. Tämä jos jokin on nähty myös Suomen poliittisessa historiassa. 

SeSo
Kokoomus Helsinki

Olen Lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija sekä valtiotieteiden maisteri. Olen lisäksi Helsingin kaupungin varavaltuutettu (kok).

Lisätietoja minusta kotisivultani: seidasohrabi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu